Hengittääkö kivitalo?
Rakentamisesta puhuttaessa yksi sitkeimmistä mielikuvista liittyy “hengittävyyteen”. Usein ajatellaan, että hirsitalo hengittää luonnostaan, kun taas kivitalo on tiivis ja umpinainen.
Todellisuudessa asia ei ole aivan näin yksinkertainen.
Mitä hengittävyys oikeastaan tarkoittaa?
Kun puhutaan talon hengittämisestä, harvoin tarkoitetaan varsinaista ilman liikkumista seinien läpi. Nykyisissä rakennuksissa ilmanvaihto hoidetaan hallitusti – ei rakenteiden kautta.
“Hengittävyydellä” viitataan yleensä kahteen asiaan:
- rakenteiden kykyyn tasata kosteutta
- sisäilman miellyttävään ja tasaiseen laatuun
Ja juuri näissä asioissa myös kivitalo toimii yllättävän hyvin.
Kivi ei hengitä, mutta se tasapainottaa
Kivirakenteet, kuten betoniharkko ja kevytsorahakko, ovat tiiviitä. Ne eivät päästä ilmaa hallitsemattomasti lävitseen, vaan rakenne pysyy vakaana ja vedottomana. Mutta materiaalilla on toinen tärkeä ominaisuus: se voi sitoa ja luovuttaa kosteutta.
Tätä kutsutaan kosteuden tasauskyvyksi.
Käytännössä se tarkoittaa, että:
- kun sisäilma on kosteaa, rakenteet voivat sitoa kosteutta itseensä
- kun ilma kuivuu, ne voivat luovuttaa kosteutta takaisin
Tämä auttaa pitämään sisäilman tasaisempana ja miellyttävämpänä, ilman nopeita vaihteluita.
Vakautta myös lämpötilaan
Sama ilmiö näkyy myös lämpötilassa.
Kivirakenteilla on suuri lämmönvarauskyky, mikä tarkoittaa että ne:
- tasoittavat vuorokauden lämpötilavaihteluita
- pitävät sisätilat viileämpinä kesällä
- ja lämpiminä talvella
Tämä “hidas reagointi” on yksi kivitalon asumismukavuuden kulmakivistä puhumattakaan energiansäästöstä, mitä tämä ominaisuus tuo!
Tiiveys on vahvuus, ei heikkous
Nykyinen rakentaminen perustuu siihen, että talo on ilmatiivis ja ilmanvaihto hallittua.
Tämä pätee kaikkiin rakennustapoihin – myös puu- ja hirsitaloihin.
Tiivis rakenne:
- estää hallitsemattomat ilmavuodot
- parantaa energiatehokkuutta
- ja mahdollistaa tasaisen sisäilman laadun
Kun ilmanvaihto toimii oikein, talo ei tarvitse “vuotavia” rakenteita toimiakseen.
Materiaalit toimivat eri tavoin, mutta niillä on sama tavoite
On hyvä ymmärtää, että eri materiaalit käyttäytyvät eri tavoin:
- Puu reagoi nopeasti kosteuden muutoksiin
- Kivi reagoi hitaammin, mutta varaa enemmän
Molemmat voivat tarjota hyvän ja terveellisen sisäilman, hieman eri mekanismeilla.
Lopulta kyse on kokonaisuudesta
Rakennuksen toimivuus ei synny yhdestä materiaalista, vaan kokonaisuudesta:
- suunnittelusta
- rakenteista
- ilmanvaihdosta
- ja käytöstä
Kivitalo ei ole umpio eikä sen tarvitse “hengittää” perinteisessä mielessä ollakseen hyvä koti.
Se toimii omalla tavallaan: vakaasti, tasapainoisesti ja ennustettavasti.