Puu vai kivi? Yhden perheen kokemuksia kivitalon rakentamisesta
Kokemuksia kivitalon rakentamisesta ja arjesta by @paluumuuttajanpaivakirja


Kun rakentajaperhe alkoi suunnitella omaa kotiaan, vaakakupissa oli pitkään kaksi vaihtoehtoa: hirsi ja kivi. Hirsi kiehtoi ajatuksena, mutta mitä syvemmälle he uppoutuivat lämmitysmuotojen, sisäilman ja rakenteiden vertailuun, sitä selkeämmin kivi alkoi nousta esiin – rauhallisena, jämäkkänä ja pitkäikäisenä vaihtoehtona. Kivitalon mielikuva kalliina ratkaisuna pyöri mielessä, mutta kun kustannuksia tarkasteltiin tarkemmin, huomattiin, että iso osa budjetista muodostuu työstä, ei itse kivirakenteesta.
Tontti oli tasainen, ei mikään klassinen rinnetontti, mutta kivitalo tuntui silti oikealta ratkaisulta. Aikaisemmat kokemukset rakentamisesta antoivat varmuutta kilpailutukseen, ja oikean urakoitsijan valinta osoittautui jälleen yhdeksi projektin tärkeimmistä palasista. Lakan toimitussisältö oli laaja ja joustava – esimerkiksi ikkunat päätettiin kilpailuttaa erikseen, mikä antoi tunteen siitä, että oma visio pysyi hyvin ohjaksissa.
Suunnittelu ja tilaratkaisut
Arkkitehdin kanssa aloitettiin puhtaalta pöydältä: Rakentajien toiveita vain huonemäärästä, atrium- mallisesta talosta ja muutamista arjen toiminnoista. Kokonaisuus asettui luonnolliseen muotoonsa hämmentävän helposti; ainoastaan arkkitehdin ehdotus yhteisestä työhuoneesta jouduttiin hylkäämään. Näin taloon piirtyi neljä makuuhuonetta, erilliset työhuoneet ja väljästi tilaa yhdessä olemiseen. Asuinneliöitä kertyi 204. Tälläkin hetkellä tila- ja suunnitteluratkaisut tuntuvat oikeilta. Asukkaat eivät oikeastaan keksi mitään, mitä talossansa muuttaisivat.



Materiaalit – harkittuja valintoja ja rohkeita omia hankintoja
Perhe panosti paljon materiaalivalintoihin. Osa laatoista tilattiin Italiasta asti, ovet taas suoraan valmistajalta – ja nämä omat hankinnat toivat huomattavia säästöjä. Lattiapinnaksi valittiin hiottu betoni, joka osoittautui nappivalinnaksi: pehmeän tuntuinen, lämmin jalkojen alla ja kaukana luistinradasta. Harkinta ja materiaaleihin tutustuminen siis kannatti.









Asuminen – kivitalon rauha tuntuu ja kuuluu… tai oikeastaan ei kuulu
Kun perhe muutti uuteen kotiin, huomio kiinnittyi ensimmäiseksi talon hiljaisuuteen. Kivitalon äänieristys tuntui arjessa välittömästi: seinät eivät kaikuneet, eivätkä äänet kulkeutuneet huoneesta toiseen samalla tavalla kuin kevyemmissä rakenteissa.
Myös sisäilma, lämpö ja kodin yleinen “tuntuma” vastasivat odotuksia. Talon massiivinen rakenne tuo kestävyyttä ja elinkaariedullisuutta – ja tämä oli yksi syy, jonka takia materiaalivalinta tuntui alusta asti perustellulta.
Arki asettui taloon vaivattomasti. Alue on uusi ja kaunis, ja lapsille löytyi nopeasti ystäviä. Luonto ja ulkoilureitit ovat lähellä, mikä koetaan suurena plussana, vaikka palvelut eivät aivan vierestä löydykään.



Neuvot tuleville rakentajille – kokemuksen ääni kuuluu kirkkaasti
Rakentamisen lopuksi perhe tiivisti oppinsa muutamaan selkeään neuvoon:
- Kilpailuta huolella. Tämä ei ole se kohta, jossa kannattaa oikaista.
- Valitse urakoitsija, jolla on oikeita, valmiita referenssejä.
- Panosta suunnitteluun. Hyvä suunnitelma säästää rahaa, aikaa ja hermoja.
- Tee omia hankintoja harkitusti. Laatat, ovet ja kalusteet voivat tuoda isojakin säästöjä.
- Kun vertailet puuta ja kiveä, katso koko elinkaarta – älä pelkkää aloitushintaa.
Kivitalon kohdalla perhe kokee tehneensä valinnan, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Talon hiljaisuus, jämäkkyys ja arjen toimivuus tuntuvat joka päivä – pienissä hetkissä, joissa koti on juuri se paikka, jossa on hyvä olla.








